Naudan sisäfile on varma valinta vieraille tarjottavaksi

Naudan sisäfile on varma valinta vieraille tarjottavaksi

Olen taannoin luvannut kokata mun äidille syntymäpäivä-aterian ja nyt sen aika sitten koitti. Alun perin olin ajatellut kokata ihan sesongin mukaan herkkutattirisottoa, sillä pakastin on näitä metsän herkkuja nyt pullollaan – mutta tatit ja risotto vaihtuikin nyt mehevän pehmoiseen naudan sisäfileeseen kera perunapyreen ja punaviinikastikkeen.

Naudan sisäfileetä, perunapyreetä ja punaviinikastiketta

Vaikeustaso:BeginnerValmisteluaika:1 tunti Kypsennysaika: 25 minuuttiaTekeytymisaika: 15 minuuttiaKokonaisaika:1 tunti 40 minuuttiaAnnoksia:2 annokset Suositeltu vuodenaika:Available

Tarvitset

    Naudan sisäfile

  • Perunapyree

Valmistusohjeet

    Aloita valmistamalla perunapyree

  1. Kuori ja leikkaa perunat pienemmiksi paloiksi. Lisää perunat kattilaan ja keitä pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä.
  2. Kun perunat ovat kypsiä, soseuta ne sauvasekoittimella ja lisää sekaan kerma, maito ja suolaton voi.
    Tarkista maku ja mausta suolalla.
  3. Naudan sisäfileen valmistus

  4. Ota lihat huoneenlämpöön tuntia ennen valmistusta. Mausta liha suolalla ja pippurilla. Käytä halutessasi muita mausteita.
  5. Laita uuni kuumenemaan 120-asteeseen. Ota lihan pintaan kaunis väri paistinpannulla. Lisää halutessasi pannulle myös esimerkiksi valkosipulia ja rosmariinia makua antamaan.
  6. Laita liha uunin kestävään vuokaan ja pistä paistomittari sen paksuimpaan kohtaan.
    Paista 120-asteisessa uunissa, kunnes sisälämpötila on 55-58 astetta.
  7. Ota liha uunista ja kääri se 15 minuutiksi folioon vetäytymään.

Notes

  • Perunapyreen valmistuksessa maidon ja kerman sijasta voi käyttää esimerkiksi kasvis -tai kanalientä
  • Lihan voi halutessaan paistaa kokonaisuudessaan myös pannulla. Tällöin 2 min per puoli kuumalla pannulla riittää.
  • Punaviinikastike onnistuu helpoiten kaupoista löytyvällä Home Chef -punaviinikastikepohjalla, jonka voi kiehauttaa kattilassa lihan valmistuessa uunissa.
Avainsanat:kokataankotona, naudan sisäfilee, perunapyree, punaviinikastike, varsiparsakaali
Päivä Tallinnassa ja upea Rado Restoran

Päivä Tallinnassa ja upea Rado Restoran

Siitä on lähes kaksi vuotta, kun viimeksi on tullut matkustettua johonkin Suomen rajojen ulkopuolelle. Syytä tälle ei varmaan tarvitse mainita. Syksyinen päiväreissumme Tallinnan vanhaankaupunkiin oli täynnä herkullisia makuja ja mielenkiintoisia viinilöytöjä keskustan alkoholikaupoista. 

Lounastuspaikaksemme valikoitui Tallinnan vanhassakaupungissa, Vene-kadulla sijaitseva Restoran Rado. Nykyisen Radon paikalla sijaitsi ennen Restoran Ribe, ehdoton ravintolasuosikkini Tallinnassa. Nykyisen ravintolan nimi (Rado) tulee ravintolan toisen omistajan, keittiömestari Rado Mitron nimestä. Mitro toimi myös ennen kyseisellä paikalla sijainneen Riben keittiömestarina.

Rado on avattu muistaakseni kesällä 2020, keskellä pahinta korona-aikaa. Ravintola on kuitenkin tainnut raivata tiensä ihmisten sydämiin melkoisen hyvin, sillä meidän käyntimme aikaan ravintolan ovi kävi tiuhaan tahtiin ja taisipa henkilökunta joutua pahoittelemaan yhdelle asiakasporukalle, että ilman pöytävarausta ruokailemaan ei mahdu.

Ravintolan ovesta sisäänastuessa ensimmäisenä silmään pistää ravintolan viinivalikoima: näyttävä viinihylly täyttää kokonaisen seinän ja pikaisen laskun mukaan se vetää 832 pulloa viiniä. Huima määrä!

Palataan itse kokemukseen; ravintolaan saapuessamme, töissä oli vain yksi tarjoilija, joten saimme hetkisen odotella vastaanottoa. Pieni tunnelman latistus heti alkuun, mutta positiivisesti ajatellen ehdin sopivasti napata kuvan tuosta upeasta viinihyllystä. Tarjoilijan saapuessa vastaanotto oli rennon iloinen. Ehkä hieman hämmennyin kun koronapassia pyydettiin ensimmäistä kertaa ikinä.

Pöytään istuutuessamme annan katseen kiertää ympäri ravintolasalia. Sisustus on miellyttävä, rento ja kutsuva. Vertaan sitä mielessäni paikalla ennen toimineen Riben sisustukseen ja pistän merkille, että nykyisestä sisustuksesta on riisuttu Riben hienostuneisuus, kattauksesta on jätetty valkoiset pöytäliinat pois ja niin sanotusta casual dining -tyylistä on siirrytty enemmän bistromaisempaan tyyliin. Kokonaisuudessa, kaikki on kauniin yksinkertaista.

Erittäin ystävällinen, erinomaista englantia puhuva tarjoilija tuo eteemme viinilistan ja esittelee meille päivän menun. Tarjolla syksyisenä lauantai-päivänä on kymmenen erilaista alkuruokaa, neljää erilaista pääruokaa ja kolme jälkiruokavaihtoehtoa. Radon menu on usein vaihtuva, joten ajankohtaisen menun saa tietoon vasta ravintolassa, jossa se esitellään blackboardilla.

Lista on täynnä herkkuja, joten valinta on vaikea. Päädyn kuitenkin nauttimaan alkuun kampasimpukoita (scallops) ja pääruoaksi herkutellaan ankanrinnalla (duck breast). Jälkiruoan valinnan päätän jättää myöhemmälle.

Tutkailen vielä hetkisen viinilistaa ennen tarjoilijan kiiruhtaessa ottamaan tilaustamme. Heti listan ensimmäistä sivua tutkiessa huomaan listalla tuttuja viinejä. Päädyn tilaamaan 16 senttiä bulgarialaista, Edoardo Miroglio Rosé Brut Metodo Classico -roseekuohuviiniä ja päätän nauttia sitä läpi aterian. Tätä viiniä muistan maistelleeni Riben aikana naudan tartarpihvin kaverina.

Hennon vaaleanpunainen kuohuviini on raikkaan hedelmäinen ja tuoksu tulvii punaisia marjoja: päällimmäisenä mansikkaa ja vadelmaa. Mukana on myös kirsikkaa ja punaherukkaa.

Maku jatkaa tuoksun kanssa samoilla linjoilla: punaista marjaa ja raikasta hedelmäisyyttä. Taustalla on myös kermaisuutta, sitruksia ja kivellisiä hedelmiä, etenkin aprikoosia. Raikas hapokkuus tekee viinistä mukavan freesin.

Viini on valmistettu perinteisellä samppanjamenetelmällä ja ainoana rypäleenä on käytetty Pinot Noiria.

 

 

Nälkä kurnii vatsassa ja tunnelma on odottava. Lopulta pöytään laskeutuu lautanen, joka pitää sisällään kauniin annoksen kevyesti paistettuja kampasimpukoita, joiden makua täydentämään on tuotu tyrniä, granaattiomenaa ja mandariinia. Totesin pian annoksen aloitettuani, että nämä ovat parhaat kampasimpukat, mitä eläessäni olen syönyt. Tyytyväinen muminani saa viereisessä pöydässä olleen tarjoilijan katsahtamaan minuun hymyillen.

Myös vastapäisellä lautasella komeileva parmesanjuustolla kuorrutettu kukkakaaliannos saa positiivisen, tyytyväisen vastaanoton.

Yksi asia mikä tässä ravintolassa ei Riben jälkeen ole muuttunut, on intohimo ja rakkaus raaka-aineita kohtaan. Sen todistaa seuraavaksi pöytään tuotu medium-kypsä, suussasulavan pehmeä ankanrinta, jonka seurana varsiparsakaalia, perunapyreetä ja tumma kastike. Yksinkertaista, mutta aivan loistavaa! Henkilökunta ei esitellyt annoksia erikseen, joten omat esittelyni menevät täysin makuaistini varassa.

Lihaan oli nopeasti otettu väri pannulla ja se oli kypsennetty loppuun sous vide -tekniikalla. Äärimmäisellä huolella valmistettu annos, jossa raaka-aineiden omat maut pääsivät hienosti oikeuksiinsa. Sellaista mä arvostan.

On aika siirtyä jälkiruokaan. Päätän valita listalta valkosuklaamoussea kera vadelmasorbetin. Löytyypä moussen päältä koristeena myös hieman vadelmaa ja kirpsakkaa passionhedelmää. Vastapäätä seuralaiseni tuumii tarjoilijan kanssa, mikä voisi olla sopiva viinipari lehmäntatilla maustetulle creme bruleelle. Minä jätin viinittelyt tällä kertaa vähemmälle ja nautiskelin jälkiruoan kyytipoikana tuplaespresson.

Kokonaisuutena vierailumme Radossa oli erittäin hyvä. Henkilökunta on ystävällistä ja osaa asiansa. Ruoka-annokset ovat ”yllätyksellisiä”, kun menussa on mainittu vain annoksen pääraaka-aine – kehityskohteena voisikin olla, että henkilökunta esittelisi annoksen komponentit annosta tarjoillessa. Nyt ne jäivät hieman hämäränpeittoon. Ruokailun hinnaksi juomineen tuli vain 50 euroa (tämä hinta siis 3 annoksesta viinipaketin kera), joten hinta on todellakin ENEMMÄN kuin kohdallaan.

Loppuun on aivan pakko esitellä vielä hieman tuliaisia: löysin SuperAlkosta virolaisen Pöltsamaan marjaviinejä! Keskimmäistä Tömmua olenkin muutama vuosi sitten maistanut jo lopettaneessa Vintage17 -ravintolassa ja se on hyväksi todettu. Kuldne ja Punane ovat vielä maistamatta ja olisikin kiva kuulla mielipiteitä, jos joku on näitä maistellut – joten jätä ihmeessä kommentteihin mielipiteesi!

Rado Restoran
Vene 7, Tallinn, Estonia
Toinen toimipiste osoitteessa Posti 7, Haapsalu, Estonia
Ravintolan nettisivut

Uuden kodin esittely ja ravintola-illallista

Uuden kodin esittely ja ravintola-illallista

Vihdoinkin on päästy muuttamaan Helsinkiin, isolle kirkolle niin sanotusti ja vihdoinkin sain tän postauksen aikaiseksi. Muutto meni kokonaisuudessaan erittäin hyvin ja kaikki palaset loksahteli kohdilleen juuri oikeaan aikaan. Seuraava urakka onkin suunnitella uuden kodin sisustus.

Sen verran ehdin jo ennen muuttoa suunnitella, että tiesin sisustuksen värimaailman sisältävän sinistä ja oranssia. Mukana tietysti myös mustaa, valkoista ja vaaleanharmaata.

Ikean KALLAX vitriinikaappi on todella oivallinen ja edullinen ratkaisu astioiden säilyttämiseen, kun keittiössä on rajallisesti kaappitilaa. Kaltaistani viiniharrastajaa ilahduttaa myös tietysti vierellä oleva viinihylly, jossa on tilaa vielä useammallekin pullolle.

Näissä kuvissa sisustus on vielä pahasti keskeneräinen, ikkunoista puuttuu verhot, televisio on sille kuulumattomalla paikallaan ja peili pitäisi nostaa seinälle.

Suunnitelmissa sisustuksen suhteen on laittaa olohuoneeseen oranssit verhot ja sohvaa koristamaan niinikään oranssit koristetyynyt. Sinistä puolestaan olohuoneen värimaailmaan tulee tuomaan LED-valaistu TV-taso. Seiniä koristamaan tulee tietysti muutama hyvännäköinen taulu, kunhan sellaiset vielä keksin jostain.

Miltä lopputulos sitten näyttää?

Nätti, kompakti keittiö, jonka harmaat värit miellyttää mua todella paljon.

Kukat ja kasvit tuo kauneutta ja väriä sisustukseen.

Makuuhuoneen värimaailma on kai saanut inspiraatiota Suomen lipun väreistä 🙂
Serkku maalasi mun makuuhuoneen seinälle upean taulun pouring-tekniikalla.
Pieni ja tyylikäs vaaleanharmaa -sävyinen WC miellyttää.
Tästä WC:n kaapista olin muuttaessa enemmän kuin innoissani. Tilava ja hyvännäköinen, isolla peilillä.

Lasitetulla parvekkeella on mukava nautiskella ilta-auringosta ja aamukahveista.

En ole koskaan aiemmin lisännyt mun entisiin blogeihin mitään videosisältöjä, joten nyt on ehkä hyvä hetki lisätä ensimmäinen pieni klippi 🙂

Ravintolaherkuttelua onnistuneen muuton kunniaksi

Loppuun laitan vielä muutaman kuvia muuttoviikonlopun ravintolaherkutteluista. Käytiin testaamassa vanhan ravintola Juuren paikalle heinä-elokuun vaihteessa avautunut Kortteliravintola Ego, joka osoittautui ruoan puolesta varsin loistavaksi illallispaikaksi.

Alkuun erittäin herkullista ”Kuhaa Crudo” – en aivan tasantarkkaan muista mitä kaikkea annos piti sisällään, mutta siellä se on edelleen listalla. Suosittelen testaamaan! 🙂

Olen viimeksi syönyt kateenkorvaa Italian reissullani syksyllä 2019 ja ilokseni huomasin, että Egossa tätä herkkua saa. Ja se oli parasta ikinä: glaseerattua kateenkorvaa, muhennettuja sieniä ja voitaikinaa. Kannattaa maistaa ja ihastua!

Pikku herkkusuulle tietysti suklaata jälkiruoaksi! 😀
Helposti hyvää: paahdettua ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastiketta

Helposti hyvää: paahdettua ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastiketta

Olen kuullut usein sanottavan, että ankanrinta on vaikea valmistaa ja siitä tulee aina kuivaa. Mutta, kun malttaa hieman nähdä vaivaa, voi siitä saada aikaan äärettömän herkullista ja varsin edullistakin ruokaa. Kylkeen vielä helppo ja nopea lisäke, lasiin hyvää viiniä – makuelämys on taattu.

Ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastike

Vaikeustaso:BeginnerValmisteluaika:1 tunti 5 minuuttiaKypsennysaika: 25 minuuttiaTekeytymisaika: 15 minuuttiaKokonaisaika:1 tunti 45 minuuttiaAnnoksia:2 annokset Suositeltu vuodenaika:Available

Ainesosat

Valmistusohjeet

  1. Aloita tekemällä ankan rasvapuolelle ristiviillot. Mausta filee suolalla ja pippurilla.
  2. Aseta ankat kylmälle pannulle rasvapuoli alaspäin ja laita levy keskilämmölle. Paista, kunnes rasva on sulanut noin puoleen ja saanut kauniin värin.
  3. Käännä ankanrinnat ja paista vielä parisen minuuttia toiselta puolelta.
  4. Työnnä paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan ja loppukypsytä 180 asteisessa uunissa, kunnes lihan sisälämpötila on 55 astetta.
  5. Kääri liha folioon ja anna vetäytyä 15 minuuttia.

Vinkkejä

  • Bataattipyreen saat aikaiseksi helposti ostamalla kaupasta valmiin bataattisoseen ja lisäämällä sen sekaan n. 1-2 dl kermaa. Halutessasi voit maustaa pyreetä esimerkiksi vaniljalla.
  • Punaviinikastikkeen teko luonnistuu niin ikään helposti ostamalla valmiin punaviinikastikepohjan ja maustamalla se mustaherukoilla. Lisää halutessasi suolaa ja pippuria.
Avainsanat:ankanrinta, bataatti, bourgogne, mustaherukka, punaviinikastike, ranska, rose, viini
Ankanrinnan kaveriksi valmistuu helposti bataattipyree ja mustaherukka-punaviinikastike. Lisäksi voit koristella annosta mielesi mukaan marjoilla ja yrteillä.

Lasiin ankanrinnan kaveriksi voit kaataa esimerkiksi…

Louis Bouillot Perle d’Or Millésime Crémant de Bourgogne Rose Brut 2015

Huippuvalinta roseepaistetulle ankanrinnalle löytyy Ranskan Bourgognesta: Louis Bouillot Perle d’Or Millésime Crémant de Bourgogne Rose Brut 2015 on väriltään kauniin punainen, jossa on pienet, runsaat ja tyylikkäät kuplat.

Runsaan marjainen ja hedelmäinen tuoksu tulvii vadelmaa, mansikkaa ja puolukkaakin. Hentoa sitruksisuutta, yrttisyyttä ja makeaa mausteisuutta.

Maku on erittäin kuiva, runsaan hapokas ja tyylikäs. Viini on kypsynyt puolen vuoden ajan tammitynnyrissä, joka tuo siihen reilusti luonnetta.

Viini toimi erittäin hyvin ankanrinnan, bataattipyreen ja mustaherukka-punaviinikastikkeen seurassa. Sanoisin, että edes erittäin hyvin ei riitä. Yhdistelmä tuotti WOW-elämyksen, joka kannattaa itse kokea!

Tätä kelpaa tarjoilla illanistujaisissa!

Syksyn kohokohta on tietysti rapukausi

Syksyn kohokohta on tietysti rapukausi

Rapukausi on kerennyt hetken aikaa olla kuumimmillaan ja meillä rapuja päästiin nautiskelemaan viime viikonloppuna. Pakko todeta, että näin opiskelijabudjetilla tällaisten herkkujen maksaminen kaupan kassalla kirpaisi pikkusen – mutta oli se sen arvoista!

Meidän rapupöydästä löytyi tänä vuonna tottakai päätähtenä keitetty hummeri sekä täplärapuja tilli-liemessä keitettynä. Valkosipulivoissa tiristettyjä tiikeriravunpyrstöjä sekä kampasimpukoita ja sinisimpukoita, tuoreita kuorellisia katkarapuja unohtamatta.

Kaunis kattaus on puoli ruokaa. Villeroy & Bochin Manufacture Rock sarjan astiat on minun mielestä todella tyylikkäitä. Ei saa unohtaa myöskään Riedelin laseja 🙂
Keiton resepti tulee reseptipankkiini heti, kun saan otettua keitosta julkaisukelpoisemman kuvan 🙂

Alkuun ennen rapuherkkuja päästiin nauttimaan kermaisesta suppilovahverokeitosta, jonka seuraan valmistin sherrykermaa. Keitto kulauteltiin alas klassisesti Osbornen Manzanilla Sherryn kanssa. Ensimmäinen (ja todennäköisesti viimeinen) kerta, kun yhdistän sienikeiton ja kuivan sherryn. Yhdistelmä ei sopinut minun suuhuni, mutta sen sijaan rapujen kanssa nautittu Petit Chablis osui myös keitolle paremmaksi kaveriksi.

Moillard Petit Chablis 2020

Rapuherkkujen kaverina meillä tänä vuonna tosiaan Moillard Petit Chablis 2020, joka maistui rapujen kanssa todella mainiosti, kuten myös alkuruoan suppilovahverokeitonkin kanssa.

Varsin hentoarominen viini tarjoilee tuoksussa sitruksia, omenaa, hentoa yrttisyyttä ja häivähdyksiä kivellisistä hedelmistä.

Maku on kuiva, runsaan hapokas ja jatkaa tuoksun kanssa samoilla linjoilla tarjoten lisäksi herkullisia, mineraalisen suolaisia vivahteita.

Kokonaisuutena tämä viini toimi loistavasti läpi aterian. Se maistui niin sienten, simpukoiden kuin rapujenkin parina.

Hinta Alkossa on myös varsin edullinen (16,84 €).

Muut suositukseni rapuherkuille

Koska olen suunnittelemassa blogiin omaa ”viinikorttia”, joka valmistuu toivottavasti pian, lisään muut suositukseni nyt tyylikkäästi listana ilman kuvatuksia.

  • Vicarage Lane Marlborough Sauvignon Blanc 2020 12,50 € / Alko
    Tätä viiniä voin kuvailla vain yhdellä lauseella, joka kertoo kaiken: AIVAN LOISTAVA TUOTE! Tässä viinissä tuoksuu ja maistuu kesä. Aromeista löytyy karviaista, herukkaa, raparperia ja passionhedelmää. Sauvignon Blanc rypäleelle tyypillinen rapsakka hapokkuus on myös läsnä.

  • Emrich-Schönleber Mineral Riesling Trocken 2019 31,45 € / Alko
    Hieman hinnakkaampi, saksalainen Riesling Nahesta. Tämä on mun mielestä myös sellainen viini, että kun kerran maistat, niin jää taatusti mieleen. Upean mineraalinen, sitruksinen, erittäin hapokas ja kuiva viini. Itse ihastuin tässä viinissä siihen jälkifiilikseen, huuliin ja ikeniin jää hauska suolainen vivahde joka saa lipomaan huulia.