Päivä Tallinnassa ja upea Rado Restoran

Päivä Tallinnassa ja upea Rado Restoran

Siitä on lähes kaksi vuotta, kun viimeksi on tullut matkustettua johonkin Suomen rajojen ulkopuolelle. Syytä tälle ei varmaan tarvitse mainita. Syksyinen päiväreissumme Tallinnan vanhaankaupunkiin oli täynnä herkullisia makuja ja mielenkiintoisia viinilöytöjä keskustan alkoholikaupoista. 

Lounastuspaikaksemme valikoitui Tallinnan vanhassakaupungissa, Vene-kadulla sijaitseva Restoran Rado. Nykyisen Radon paikalla sijaitsi ennen Restoran Ribe, ehdoton ravintolasuosikkini Tallinnassa. Nykyisen ravintolan nimi (Rado) tulee ravintolan toisen omistajan, keittiömestari Rado Mitron nimestä. Mitro toimi myös ennen kyseisellä paikalla sijainneen Riben keittiömestarina.

Rado on avattu muistaakseni kesällä 2020, keskellä pahinta korona-aikaa. Ravintola on kuitenkin tainnut raivata tiensä ihmisten sydämiin melkoisen hyvin, sillä meidän käyntimme aikaan ravintolan ovi kävi tiuhaan tahtiin ja taisipa henkilökunta joutua pahoittelemaan yhdelle asiakasporukalle, että ilman pöytävarausta ruokailemaan ei mahdu.

Ravintolan ovesta sisäänastuessa ensimmäisenä silmään pistää ravintolan viinivalikoima: näyttävä viinihylly täyttää kokonaisen seinän ja pikaisen laskun mukaan se vetää 832 pulloa viiniä. Huima määrä!

Palataan itse kokemukseen; ravintolaan saapuessamme, töissä oli vain yksi tarjoilija, joten saimme hetkisen odotella vastaanottoa. Pieni tunnelman latistus heti alkuun, mutta positiivisesti ajatellen ehdin sopivasti napata kuvan tuosta upeasta viinihyllystä. Tarjoilijan saapuessa vastaanotto oli rennon iloinen. Ehkä hieman hämmennyin kun koronapassia pyydettiin ensimmäistä kertaa ikinä.

Pöytään istuutuessamme annan katseen kiertää ympäri ravintolasalia. Sisustus on miellyttävä, rento ja kutsuva. Vertaan sitä mielessäni paikalla ennen toimineen Riben sisustukseen ja pistän merkille, että nykyisestä sisustuksesta on riisuttu Riben hienostuneisuus, kattauksesta on jätetty valkoiset pöytäliinat pois ja niin sanotusta casual dining -tyylistä on siirrytty enemmän bistromaisempaan tyyliin. Kokonaisuudessa, kaikki on kauniin yksinkertaista.

Erittäin ystävällinen, erinomaista englantia puhuva tarjoilija tuo eteemme viinilistan ja esittelee meille päivän menun. Tarjolla syksyisenä lauantai-päivänä on kymmenen erilaista alkuruokaa, neljää erilaista pääruokaa ja kolme jälkiruokavaihtoehtoa. Radon menu on usein vaihtuva, joten ajankohtaisen menun saa tietoon vasta ravintolassa, jossa se esitellään blackboardilla.

Lista on täynnä herkkuja, joten valinta on vaikea. Päädyn kuitenkin nauttimaan alkuun kampasimpukoita (scallops) ja pääruoaksi herkutellaan ankanrinnalla (duck breast). Jälkiruoan valinnan päätän jättää myöhemmälle.

Tutkailen vielä hetkisen viinilistaa ennen tarjoilijan kiiruhtaessa ottamaan tilaustamme. Heti listan ensimmäistä sivua tutkiessa huomaan listalla tuttuja viinejä. Päädyn tilaamaan 16 senttiä bulgarialaista, Edoardo Miroglio Rosé Brut Metodo Classico -roseekuohuviiniä ja päätän nauttia sitä läpi aterian. Tätä viiniä muistan maistelleeni Riben aikana naudan tartarpihvin kaverina.

Hennon vaaleanpunainen kuohuviini on raikkaan hedelmäinen ja tuoksu tulvii punaisia marjoja: päällimmäisenä mansikkaa ja vadelmaa. Mukana on myös kirsikkaa ja punaherukkaa.

Maku jatkaa tuoksun kanssa samoilla linjoilla: punaista marjaa ja raikasta hedelmäisyyttä. Taustalla on myös kermaisuutta, sitruksia ja kivellisiä hedelmiä, etenkin aprikoosia. Raikas hapokkuus tekee viinistä mukavan freesin.

Viini on valmistettu perinteisellä samppanjamenetelmällä ja ainoana rypäleenä on käytetty Pinot Noiria.

 

 

Nälkä kurnii vatsassa ja tunnelma on odottava. Lopulta pöytään laskeutuu lautanen, joka pitää sisällään kauniin annoksen kevyesti paistettuja kampasimpukoita, joiden makua täydentämään on tuotu tyrniä, granaattiomenaa ja mandariinia. Totesin pian annoksen aloitettuani, että nämä ovat parhaat kampasimpukat, mitä eläessäni olen syönyt. Tyytyväinen muminani saa viereisessä pöydässä olleen tarjoilijan katsahtamaan minuun hymyillen.

Myös vastapäisellä lautasella komeileva parmesanjuustolla kuorrutettu kukkakaaliannos saa positiivisen, tyytyväisen vastaanoton.

Yksi asia mikä tässä ravintolassa ei Riben jälkeen ole muuttunut, on intohimo ja rakkaus raaka-aineita kohtaan. Sen todistaa seuraavaksi pöytään tuotu medium-kypsä, suussasulavan pehmeä ankanrinta, jonka seurana varsiparsakaalia, perunapyreetä ja tumma kastike. Yksinkertaista, mutta aivan loistavaa! Henkilökunta ei esitellyt annoksia erikseen, joten omat esittelyni menevät täysin makuaistini varassa.

Lihaan oli nopeasti otettu väri pannulla ja se oli kypsennetty loppuun sous vide -tekniikalla. Äärimmäisellä huolella valmistettu annos, jossa raaka-aineiden omat maut pääsivät hienosti oikeuksiinsa. Sellaista mä arvostan.

On aika siirtyä jälkiruokaan. Päätän valita listalta valkosuklaamoussea kera vadelmasorbetin. Löytyypä moussen päältä koristeena myös hieman vadelmaa ja kirpsakkaa passionhedelmää. Vastapäätä seuralaiseni tuumii tarjoilijan kanssa, mikä voisi olla sopiva viinipari lehmäntatilla maustetulle creme bruleelle. Minä jätin viinittelyt tällä kertaa vähemmälle ja nautiskelin jälkiruoan kyytipoikana tuplaespresson.

Kokonaisuutena vierailumme Radossa oli erittäin hyvä. Henkilökunta on ystävällistä ja osaa asiansa. Ruoka-annokset ovat ”yllätyksellisiä”, kun menussa on mainittu vain annoksen pääraaka-aine – kehityskohteena voisikin olla, että henkilökunta esittelisi annoksen komponentit annosta tarjoillessa. Nyt ne jäivät hieman hämäränpeittoon. Ruokailun hinnaksi juomineen tuli vain 50 euroa (tämä hinta siis 3 annoksesta viinipaketin kera), joten hinta on todellakin ENEMMÄN kuin kohdallaan.

Loppuun on aivan pakko esitellä vielä hieman tuliaisia: löysin SuperAlkosta virolaisen Pöltsamaan marjaviinejä! Keskimmäistä Tömmua olenkin muutama vuosi sitten maistanut jo lopettaneessa Vintage17 -ravintolassa ja se on hyväksi todettu. Kuldne ja Punane ovat vielä maistamatta ja olisikin kiva kuulla mielipiteitä, jos joku on näitä maistellut – joten jätä ihmeessä kommentteihin mielipiteesi!

Rado Restoran
Vene 7, Tallinn, Estonia
Toinen toimipiste osoitteessa Posti 7, Haapsalu, Estonia
Ravintolan nettisivut

Helposti hyvää: paahdettua ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastiketta

Helposti hyvää: paahdettua ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastiketta

Olen kuullut usein sanottavan, että ankanrinta on vaikea valmistaa ja siitä tulee aina kuivaa. Mutta, kun malttaa hieman nähdä vaivaa, voi siitä saada aikaan äärettömän herkullista ja varsin edullistakin ruokaa. Kylkeen vielä helppo ja nopea lisäke, lasiin hyvää viiniä – makuelämys on taattu.

Ankanrintaa, bataattipyreetä ja mustaherukka-punaviinikastike

Vaikeustaso:BeginnerValmisteluaika:1 tunti 5 minuuttiaKypsennysaika: 25 minuuttiaTekeytymisaika: 15 minuuttiaKokonaisaika:1 tunti 45 minuuttiaAnnoksia:2 annokset Suositeltu vuodenaika:Available

Ainesosat

Valmistusohjeet

  1. Aloita tekemällä ankan rasvapuolelle ristiviillot. Mausta filee suolalla ja pippurilla.
  2. Aseta ankat kylmälle pannulle rasvapuoli alaspäin ja laita levy keskilämmölle. Paista, kunnes rasva on sulanut noin puoleen ja saanut kauniin värin.
  3. Käännä ankanrinnat ja paista vielä parisen minuuttia toiselta puolelta.
  4. Työnnä paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan ja loppukypsytä 180 asteisessa uunissa, kunnes lihan sisälämpötila on 55 astetta.
  5. Kääri liha folioon ja anna vetäytyä 15 minuuttia.

Vinkkejä

  • Bataattipyreen saat aikaiseksi helposti ostamalla kaupasta valmiin bataattisoseen ja lisäämällä sen sekaan n. 1-2 dl kermaa. Halutessasi voit maustaa pyreetä esimerkiksi vaniljalla.
  • Punaviinikastikkeen teko luonnistuu niin ikään helposti ostamalla valmiin punaviinikastikepohjan ja maustamalla se mustaherukoilla. Lisää halutessasi suolaa ja pippuria.
Avainsanat:ankanrinta, bataatti, bourgogne, mustaherukka, punaviinikastike, ranska, rose, viini
Ankanrinnan kaveriksi valmistuu helposti bataattipyree ja mustaherukka-punaviinikastike. Lisäksi voit koristella annosta mielesi mukaan marjoilla ja yrteillä.

Lasiin ankanrinnan kaveriksi voit kaataa esimerkiksi…

Louis Bouillot Perle d’Or Millésime Crémant de Bourgogne Rose Brut 2015

Huippuvalinta roseepaistetulle ankanrinnalle löytyy Ranskan Bourgognesta: Louis Bouillot Perle d’Or Millésime Crémant de Bourgogne Rose Brut 2015 on väriltään kauniin punainen, jossa on pienet, runsaat ja tyylikkäät kuplat.

Runsaan marjainen ja hedelmäinen tuoksu tulvii vadelmaa, mansikkaa ja puolukkaakin. Hentoa sitruksisuutta, yrttisyyttä ja makeaa mausteisuutta.

Maku on erittäin kuiva, runsaan hapokas ja tyylikäs. Viini on kypsynyt puolen vuoden ajan tammitynnyrissä, joka tuo siihen reilusti luonnetta.

Viini toimi erittäin hyvin ankanrinnan, bataattipyreen ja mustaherukka-punaviinikastikkeen seurassa. Sanoisin, että edes erittäin hyvin ei riitä. Yhdistelmä tuotti WOW-elämyksen, joka kannattaa itse kokea!

Tätä kelpaa tarjoilla illanistujaisissa!

Malja tulevaisuudelle: Bollinger Special Cuveé Champagne Brut

Malja tulevaisuudelle: Bollinger Special Cuveé Champagne Brut

Huh, jälleen blogin äärellä. Toukokuun loppu ja oikeastaan koko kesäkuu on ollu mun elämässä varsin kiireistä aikaa ja paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Aloitetaan vaikka siitä, että kirjoittelin toukokuun lopulla vuokrasopimuksen mun uuteen kämppään Helsinkiin, johon ois tarkoitus muuttaa elokuun alussa. Musta tulee siis vihdoin taas helsinkiläinen – ihan mahtavaa!

Esittelyhetkellä ulkoa vielä varsin rupuisen näköinen talo teki muhun vaikutuksen heti, kun pääsin sisälle katsomaan asuntoa. Kauniit, vaaleat ja pelkistetyn yksinkertaiset pintamateriaalit ja erityisesti keittiön työtasojen ja seinien pinnat teki muhun lähtemättömän vaikutuksen. Ei tarvinnut kauaakaan miettiä, tulisiko tästä 40-neliön kompaktista kaksiosta mun uusi koti.

Hyvä hetki samppanjalle

Oikeastaan päällimmäisin syy sille, miksi poksautin vihdoin auki viinihyllyssä odottaneen Bollingerin oli se, että sain kesäkuun alussa myös uuden työpaikan. Oon viime syksystä asti lähetellyt tasaisin välein työhakemuksia Alkolle ja vihdoin onnistuin saamaan yrityksestä myös työpaikan. Paljon uusia ja kivoja juttuja on tulossa; muutto ja uusi asunto, opinnot alkaa ja uusi työpaikka. Hyvä hetki samppanjalle siis!

Juon samppanjaa, kun olen iloinen ja myös ollessani surullinen. Joskus juon sitä yksinäni. Kun minulla on seuraa, samppanja on välttämättömyys. Siemailen sitä, jos minulla ei ole nälkä ja nälkäisenä juon sitä. Muuten en koske juomaan – ellen ole janoinen.

Madame Lily Bollinger
Bollinger Special Cuveé Champagne Brut

Kerrottakoon lyhyesti hieman Bollingerista: Champagne Bollinger on vuonna 1829 perustettu samppanjatalo, joka on samppanjoiden ehdotonta eliittiä ja talon tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää viiniensä tyyli, persoonallisuus, korkea laatu ja arvostus.

Bollingerin Special Cuvée edustaa parhaiten talon tyyliä ja on vuodesta toiseen uskollinen loistavalle maineelleen.
Sen syvän keltainen väri, pienine, runsaine ja elegantteine kuplineen saa lipomaan jo huulia.

Tuoksu on herkullinen: siitä löytyy runsasta hedelmäisyyttä, persikkaa sitruksia, omenaisuutta ja hentoa paahteisuutta.

Maku on kuiva ja tuoksun tapaan herkullisen, runsaan hedelmäinen, moniuloitteinen ja mineraalinenkin.

Kokemukseni mukaan ja näin tulevana Alkon myyjänä voin suositella; varsin tasainen ja ainakin omaan suuhun oikein maistuva viini.

Samppanjahan ei välttämättä vaadi ruokaa rinnalleen, mutta juhlan kunniaksi päädyin maistelemaan juustoja, ilmakuivattua kinkkua, Piel de Sapo -melonia ja loimulohta.

Bollinger Special Cuvéen kanssa parhaimman makuyhdistelmän tuotti ehdottomasti ilmakuivattu kinkku yhdessä makean Piel de Sapo -melonin kanssa. Myös pöytään katetut juustot: ranskalainen Brie ja englantilainen Cheddar yhdessä suolakeksien kanssa toimi samppanjan kanssa hienosti. Puolestaan loimulohen ja samppanjan liittoa en pitänyt mitenkään erikoisena.
Voisin suositella tätä samppanjaa myös ihan nautiskelujuomaksi ja tyylikkääksi aperitiiviksi. Uskoisin sen toimivan hienosti myös läpi aterian. Rypälesekoitus Pinot Noir 60 %, Chardonnay 25 % ja Pinot Meunier 15 %. Jäännössokeria tässä viinissä on 9 grammaa litrassa.

Bollingerin Special Cuvéeta on saatavilla Alkosta kolmessa eri koossa, niin normipullossa, magnumissa kuin kolmen litran jeroboam -koossa, josta riittää juotavaa useammallekin suulle. Ennen myynnissä oli myös puolikas, 0,375 senttilitran pullo, mutta se näyttäisi poistuneen valikoimasta.